Suunnittelun turhuudesta

Olimme syyskuussa äidin kanssa lomalla Kroatiassa, ja paperiaskarteluvimman pyörteissä sain nerokkaan idean askarrella äidille jouluksi leikekirjan tai albumin matkavalokuvista.

Ihan ekaksi täytyy sanoa, että paperivalokuvissa on jotain hillittömän ihanaa nyt, kun niitä on tuijottanut vuosikausia vain erikokoisilta ruuduilta. Niiden teettäminen oli myös paljon halvempaa kuin filmiajoille jumahtaneena tajusinkaan. 100+ kuvaa alle 25€!

Siihen se ihanuus sitten loppuikin... Ennen urakkaan ryhtymistä olisi ollut hyvä pysähtyä pohtimaan mm. seuraavia seikkoja:

  • Jo paikan päällä kannattaa säästää kivan näköisiä karttoja/lehtikuvia/kasveja/simpukoita yms kirjan sivuille/kansiin.
  • Ennen kuin teet kannet, kannattaa katsoa, minkä kokoisia sivuja sinulla on ja minkä kokoisille valokuvasi parhaiten mahtuvat. Ja päättää kansien koko sen mukaan. ÄLÄ tee kansia ensin ja ala sitten ihmettelemään, mistä löytyisi sopivan kokoiset sivut...
  • Opettele rei'ittämään järkevästi ennen kuin isket rei'ittimen hienoon kanteesi
  • Kannattaa pohtia, olisiko koko albumia kannatteleva yhteinen visuaalinen teema kiva juttu. Saattaa näyttää oudolta, jos yksi aukeama on vintage-tyylinen ja matkustushenkinen ja seuraava aukeama onkin chibi-tyylinen ja täynnä glitteriä ja kimallusta. Ihan näin hypoteettisesti pohdiskeltuna...
  • Mieti, montako valokuvaa yhdelle sivulle kannattaa änkeä. Ja kannattaako jokaista räpsäisyä änkeä mukaan.
No, ken leikkiin lähtee se leikin kestäköön. Muutamista sivuista tulikin ihan kivoja:

Scrapbooking, paperiaskartelu
Torin kukkapaljoutta
Scrapbooking, paperiaskartelu
Rantakävelyllä.

Näistä myös huomaa aika selvästi, että tyylini hyppi sinne tänne, romanttisesta pitsistä ja kukista vintage-karttoihin.

En valitettavasti ehtinyt/muistanut ottaa kaikista kivoimmista - tai toisaalta vähiten onnistuneista - sivuista kuvia todistusaineistoksi ennen lahjan antamista eteenpäin. Ehkä siis palaan vielä asiaan uusien kuvien kera!


Vaikka itse en kaikkeen ihan tyytyväinen ollutkaan, äiti tuntui olevan erittäin mielissään. Ja toisaalta, tämä oli ensimmäinen yritykseni, ja päällimmäisenä tarkoituksena oli koota kivoimpia kuvia yksiin kansiin ilman isompaa scrapbook-taiteilua. Ensi kerralla sitten viilatumpaa.

Seuraavaa albumia varten onkin sitten roppakaupalla kokemusta ja ajatuksia varastossa... Kun vain osaisi päättää, mistä aiheesta aloittaa!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syntymäpäiväkortteja lapsille

Servettikortteja

Ensikertalaisen hartsikokeilut