Näillä käsillä

Lidl on yksi lempipaikkojani kohtuuhintaisten ja ok-laatuisten perusaskartelutarvelöytöjen tekemiseen. Ei ehkä yhtä tyylikästä kuin pienten, riippumattomien askartelukauppojen tukeminen, mutta toivottavasti ei myöskään yhtä arveluttavaa kuin Kiinakauppojen rahoittaminen. Teen kyllä niitäkin, molempia... Tänä vuonna ehdin jo aiemmin ostaa Liiteristä säiliöllisiä mm. vesivärisiveltimiä ja tarroja, mutta viime viikolla yhdessä facebookin askarteluryhmässä vinkattiin, että nyt oli skräppipapereita tarjolla. Ja minähän menin viivana hamstraamaan. Mukaan tarttui loppujen lopuksi peräti neljä paperikkoa, hinnaltaan 5 e/kpl. Paperi vaikuttaa suht. laadukkaalta, vaikkakin haju on yllättävän voimakas. Papereissa on myös mukana vähän kimalletta.  Tässä muutama yksityiskohta. pidän erityisesti tuosta vasemmanpuoleisesta "summer" -paperikosta. Ihan täydellisiä papereita jonkun rantaloma-albumin tekemiseen! Neljäs paperikko oli vähän erilainen kuin muut, siinä ei

Askartelusoppeni on ensisijaisesti varattu paperiaskartelulle, ja pikkuhiljaa näitä tuotoksia alkaa syntyä. Kaveri on lähdössä pitkälle reissulle ja tässä on ensimmäinen hahmotelma läksiäiskortiksi. Lävistin kanteen tähdenmuotoisia reikiä lävistimellä ja liimasin niiden kohdalle kortin sisäpuolelle tähtiä. Muuten tämä on aika simppeli, ehkä kaipaisi vielä jotakin? Noiden "postimerkkien" alle olisi tietysti voinut laittaa eriväristä paperia reunuksiksi, mutta myöhäistä enää. Yksi onnittelukortti Lidlistä ostetulla perhoskoristeella ja yksi kasvikortti vanhoista tietosanakirjoista leikkelemilläni kasvipiirroksilla. Väritin noita kasvipiirroksia, mutta ne olisivat ehkä olleet parempia harmaina tai vielä vähemmällä värillä. Muutenkin tuo kortti kaipaisi jotain lisää. Perhoskortti on aika hempeä, mutta silti ihan söpö. Siihenkin olisi voinut bling-blingiä lisätä, mutta en ehtinyt, äiti nappasi sen käyttöönsä ennen viimeistelyä! Ja vielä onnitt

Fimo- (ja lonkero-) innostukseni ei näy loppuvan. Tyhjennettävän lapsuudenkodin aarteista löytyi muutamia Arabian vanhoja, huonokuntoisia kahvikuppeja, ja sielu ei antanut periksi heittää niitä menemään. Ajattelin uusiokäyttää ne askarteluun jotenkin, ja ensimmäinen yritelmä oli tällainen kahvikuppikaveri: Olen yllättävän tyytyväinen tähän, ilmeestä tuli hauskempi kuin oletin. Poltettaessa yksi lonkeroista valahti väärään asentoon, täytyy muistaa tukea osia paremmin. Alla pari vaihekuvaa prosessista. Tästä se lähti, kuppi ja kasiraajainen kasa massaa. Tässä en ole vielä lisännyt noita imukuppeja lonkeroihin, tuo yksi raaja on tässä vielä oikealla paikallaan eli nojaa mustekalan päähän. Ja vielä lähikuvaa polton jälkeen. Ensisijaisena tarkoituksena tässä oli testata, kestääkö vanhat kupit kuumennusta uunissa, ja ainakin tämä kesti. Voi olla, että keräilijöiden sydämiin sattuu, kun vanhoja Myrnia (kai) käytetään tällaisiin tarkoituksii