Näillä käsillä

Näitä nyt syntyy. Olen ihan rakastunut tähän tekniikkaan, jossa korupohja täytetään savella ja koristellaan hieman kameekorun näköiseksi. Nyt vain pitäisi opetella tekemään muitakin muotoja kuin vain ruusuja. Lisäksi tein itselleni korvikset. Lemmikit ovat lempikukkiani, joten niillä mentiin. Minulla ei ole lävistyksiä korvissa, joten nämä ovat klipsikorvakorut. Tällaiselta näyttää päällä. Vähän epäilyttää, että ovatko nämä liian raskaat klipsikorvakoruiksi. Kauppareissusta selvisivät hyvin, mutta lenkille en taida laittaa. Nyt kun "harjoituskappaleet" on tehty, saatan tehdä vähän pienemmät seuraavaksi. Kunhan helteet vähän ensin hellittävät: kuumassa ilmassa polymeerisavesta tulee äkkiä liian pehmeää ja tahmeaa pikkutarkkaan työhön.

Kesä on kamalan kiireistä aikaa sosiaalisesti, ja yksinyrittäjä ei paljon lomaile, joten askarteluun ja käsitöihin jää hävettävän vähän aikaa. Lisäksi kevään remppa verotti aikaa ja energiaa. Jotain olen sentään saanut aikaan. Polymeerikuumeelleni ei loppua näy, joten koruja on tullut värkättyä. Nämä on tehty leimaamalla akryylileimalla ja alkoholimusteella ohuelle massalevylle. Tosi kivan näköistä jälkeä saa aikaan (ainakin omasta mielestä) hyvinkin pienellä vaivalla. Vähän on vielä hakemista siinä, kuinka paksu levyn olisi olla. Noin puoli senttiä taitaa olla paras paksuus: ohuemmat ovat vähän liian hauraita ja taipuisia, mutta paksummat on sitten muuten hankalia. Näitä syntyi yhdessä illassa aika monta... Kun on hauskaa, minun on kauhean vaikea keskittyä laatuun määrän sijaan. Esimerkiksi riipusten muotoihin voisi kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi olen ihastunut korupohjien täyttymiseen massalla. Tässä vasemmanpuoleisissa koruissa on metallipohja, oikealla t