Näillä käsillä

Fimoilin tässä muutama viikko sitten. Olen aina rakastanut fantasiakirjallisuutta ja -elokuvia, ja viime aikoina varsinkin lohikäärmeet ovat olleet sydäntä lähellä. Olen instassa ja Etsyssä ihaillut ihmisten tekemiä "taskulohikäärmeitä" ja hetkellisen mielenhäiriön vallassa ajattelin itsekin koittaa. Ja ei siitä lopputuloksesta huono tullut, ensimmäiseksi yritykseksi! Nimi on Bob. Hän on merilohikäärme, jolla ei ole takajalkoja ollenkaan (koska en osannut tehdä niitä).  Bobilta puuttuu myös esim. sarvet ja muut hienoudet, koska ne oli vaikeita tehdä ja näyttivät jotenkin ylimääräisiltä ja turhilta. Pintaan jäi jonkun verran sormenjälkiä sun muita painaumia. Tekeeköhän ihmiset näitä kumihanskat kädessä vai osaavatko vain paremmin silotella pinnan jälkikäteen?  Bobin tekeminen oli hauskaa ja yllättävän rentouttavaa. Aion ehdottomasti jatkaa. Vuoden kuluttua täällä on kokonainen armeija louhikärmeksiä. Yksityiskohdissa, silmissä ja viimeistelys

Olin kerrankin ajoissa liikkeellä äitienpäiväkortin kanssa. Löysin Lidlistä askartelupaketin perhoskoristeille. Hinta tuntui aluksi aika suolaiselta, ~5€, mutta 24 perhosella jaettuna se ei ole kyllä paljon. Neljää erilaista paperia, aika paksua ja kiiltäväpintaista. Nämä miellyttivät omaa esteettistä silmää kovasti. Tarkoitus oli alunperin asetella korttiin kaksi tai kolme perhosta ja ehkä muutama kukkanen, mutta perhoset olivat sen verran isoja, että se ei näyttänyt hyvältä. Loppujen lopuksi päädyin hyvin yksinkertaiseen korttiin. Ja itse asiassa tykkäsin siitä niin kovasti, että väänsin saman tien kolme lisää. Kuvasta ei erotu, mutta tuossa ruskeassa paperissa on mukana kullan sävyä ja valkoinen paperi on helmiäispintainen. Yksi lähtee äidille, mutta mitähän helkuttia minä noilla muilla teen?

Askartelin leikkaamilleni kuville pienen säilytysrasian vanhasta sporttiliivirasiasta: Tämä oli tosi kiva rasia, tukevaa ja sileää pahvia ja sisäosa liukui ihanan helposti ulos. Sen takia päätin olla koskematta tuohon sisäosaan lainkaan, vaan se jäi mustaksi ja sileäksi. Pikkaisen pistää silmään kyllä valmiissa rasiassa. Päällystin rasian simppelisti kivalla paperilla, sivut yksivärisellä. On muuten hemmetin kätevä työkalu tuo oikeassa alareunassa näkyvä teippirullaaja, en ehkä selviä enää ilman sitä! Koristelin simppelisti muutamalla perhosella, pitsiteipillä ja parilla dimangilla. Tavallaan tuo koristelun yksinkertaisuus jäi vähän häiritsemään. Tämä tuli ihan omaan käyttöön ja ajattelin alunperin, että laitan siihen oikean kukkameren ja kimalletta ja pitsiä, mutta en sitten laittanutkaan. Koska boksi tuli "kovaan" käyttöön, kimalle ei ehkä olisi ollut paras ratkaisu.  Tässä vielä kuva takaa. Alan epäillä, että ylenmääräinen koristeellisuus ei ehk

Onpa viime päivityksestä vierähtänyt aikaa. Karsea kevätflunssa kaatoi sänkyyn viikoksi, oli peräti kuumettakin. Sen päälle iski vielä tavallinen flunssa ja sairastelin yhteensä kolmisen viikkoa. Olin kuin märkä rätti, edes askarteluun ei riittänyt energiaa. Tämän ihanuuden päälle sattui vielä puolison perhepiirissä traaginen kuolemantapaus, ja täytyy sanoa, että mihinkään ihanan turhaan pikku-näpertelyyn ei ole ollut aikaa, voimia tai edes fiilistä. Kevät ei oikein ole tuntunut miltään ja iloiset pääsiäisaskartelut jäivät tänä vuonna väliin. Eilen viimein levittelin taas askartelukamat esiin. Onhan se kyllä myös terapeuttista: kaikki murheet unohtui saman tien, kun pääsi tappelemaan saksien kanssa ja välttelemään paperihaavoja. Aloitin pienestä. Leikkelin myöhempää käyttöä varten kuvia irti paperista fussy cutting -tyyliin. Onkohan tuolle tekniikalle joku suomalainen termi? Näistä pienistä lumiukoista on tarkoitus tehdä ensi jouluksi pakettikortteja tms. Kuvat on leikat