Tampereen käsityömessut 2018

Tamperelaiselle askartelu- ja käsityöihmiselle joulu tulee kuukauden etuajassa. Marraskuun Suomen kädentaidot -messut oli tänäkin vuonna koko syksyn eniten odottamani tapahtuma.

En käy (ainakaan vielä) muilla käsityömessuilla, joten usein mukaan tarttuu aika paljon roipetta, tarpeellista ja vähemmän tarpeellista. Rahaa paloi tänäkin vuonna aika huolella, mutta teen joskus ehtiessäni erillisen postauksen hankinnoista... Tässä ajattelin jakaa vähän yleistunnelmia messuilta.

Ah, C-halli, tuo askartelijan paratiisi. Näissä kojuissa vietin eniten aikaa. Ja seurana oli ennätyksellisesti yli 50 000 muuta innokasta messuilijaa. Viime vuosiin verrattuna nyt oli tehty järjestelyihin jonkin verran muutoksia: muut messut (esim. keräily) oli rinnalta poistettu ja kaikki 4 hallia oli varattu kässämessujen käyttöön.

Muutos oli mielestäni toimiva: tungosta ei ollut yhtä paljon. Lauantaina oli muutama tunti, jolloin tungos muuttui mukavasta hyörinästä tuskaiseksi, mutta muuten pääsi hyvin kulkemaan ja kojuille. Kahvipaikkojenkin jonot olivat inhimillisiä ja vesipisteet oli mukava lisä.

A-hallissa jäin kuitenkin kaipaamaan vähän istumatilaa. Se on kuitenkin se massiivisin halli, jossa saa helposti koko messupäivän vietettyä, ja jotenkin tuntui turhalta kipittää sieltä D-hallin tuoleille tai C-hallin katsomoon, jotta saisi hetken jalkoja lepuuttaa.

Vierailin messuilla sekä lauantaina että sunnuntaina ja silti tuntuu, että jäi vielä paljon nähtävää. Ensi vuonna kolmena päivänä?

Valtava sukka...

Valtavasti sukkia...







Ja vähän lisää sukkia, kaikki hieromassa hiekkaa haavoihin ja muistuttamassa siitä, että en edelleenkään osaa tehdä kantapäätä.

Äiti neuloo kaikki sukkani, ja tekee paljon parempaa jälkeä kuin minä ikinä osaisin.







Olen vähän arka ottamaan kuvia näytteilleasettajien messuosastoista. Pitäisi aina kysyä erikseen, ja myyjillä näytti onneksi olevan parempaakin tekemistä kuin vastailla jonkun no-name bloggaajan kysymyksiin. Siksipä keskityin näyttelyihin ja muihin tunnelmiin.

Nämä kepparit olivat aivan ihania! En ikinä ollut hevostyttö, mutta kyllä tällaisella kelpaisi kopsutella menemään. (Jos kunto kestäisi).

(Jos merenneitoilu olisi ollut "juttu" joku 20 v sitten, olisin ollut ihan hullaantunut.)

Tuunattuja tuubihuiveja. Voittajat etualalla. Omat suosikkini kyllä löytyivät vähän taaempaa, mutta kaikki on hienoja. Osaisinpa kutoa/virkata paremmin!

Vuoden uutuustuote -kilpailussa oli monta mielenkiintoista tuotetta. Oma suosikkini oli voittaja, eli nämä kuulokojekorut. Itse en vielä kuulokojetta tarvitse, mutta on ihanaa, kun eri vähemmistöryhmät otetaan huomioon design-tuotteissa. Käsityötä parhaimmillaan: elämänlaatua kohottavaa, tyylikästä ja arvostavaa.

Lisäksi rakastuin tähän Gepetton uutuuteen: 1:48 mittakaavan (muistaakseni) minivaunuun.

Nukkekoti on yksi iso askartelu- ja käsityöhaaveeni, ja jotain siihen liittyvää onkin tullut jo näperreltyä, mutta tällä hetkellä tilat ja budjetti eivät mahdollista harrastusta kauhean laajassa mitassa.

Kaikki minikokoinen on mielettömän söpöä, niin myös tämä <3

Mukaan se ei kuitenkaan vielä lähtenyt, ehkä ensi vuonna?






Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli todella inspiroiva ja ihana sekä hyvin, hyvin väsyttävä. Fiilisteltävää riittää vielä pitkään.

... Mutta tammikuussa viimeistään aletaan jo odottaa ensi marraskuuta!