Ystävänpäivää

Meillä ei ole kaveripiirissä tapana lähetellä kortteja, ja jotenkin minusta tuntuu vaikealta tai nololta aloittaakaan tällaista perinnettä. Ehkä se ei jotenkin istu punaviherkuplaiseen 30+ kaupunkilaisystäväpiiriini. Koska sukukin on pieni, niin kortteja ei tule hirveästi askarreltua.

Tänä vuonna sain kuitenkin aikaiseksi 3 ystävänpäiväkorttia: äidille, sukulaismiehelle ja puolisolleni.




Tästä lähdettiin liikkeelle: leimaamani, värittämäni ja leikkaamani kuvat kortteja varten. Olen erityisen ihastunut noihin pöllöihin.

Okei, kaikki on ihania leimoja <3





Äidin korttiin päätyivät kettu- ja pesukarhukaverukset.

Kortteja on minusta vaikea lähteä tekemään ilman mitään visiota, joten tähän lainasin Pinterestistä korttimallia.

Toivotus on ihan vain käsin kirjoitettu. Kirjasinleimasimia löytyy kyllä, mutta en nyt jotenkin jaksanut alkaa niiden kanssa sotkemaan.







Sukulaismies on aika possu mieheksi, joten hälle lähti tällainen. "Malli" on ihan omasta päästä, mutta tulikohan vähän turhankin pelkistetty?













Ja puolisolle tuli tehtyä suht simppeli pöllökortti. Meillä on pöllöt kova juttu, joten sillä valkkasin nämä kuvat. Toivotus on sisällä, kun oli liian hempeä ja imelä kuvattavaksi :D

Tähänkin käytin mallipohjaa.







Nykyään tuntuu olevan kova trendi korteissa ja skräppäilyssä tehdä (feikki)tikkaukset noiden kuviopapereiden reunaan. Näissä se olisi sopinut hyvin erityisesti tuon äidin kortin "viiriin", mutta ompelukone ei ole toimintakunnossa ja sopivaa kynääkään ei feikkikkauksen tekemiseen ollut, joten näillä mennään.

En ehkä muutenkaan ole kyseisen trendin ylin ystävä, näyttää oudolta jos jokaikinen paperinpala on reunustettu. Toisaalta sopivissa määrin käytettynä se on aika särmän näköistä... Lisää harjoiteltavaa siis!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Syntymäpäiväkortteja lapsille

Servettikortteja

Ensikertalaisen hartsikokeilut