Joulukorttitehdas käynnistyy
En ole jouluihminen.
Ja se on vain puoliksi vale.
Paperilla olisin just niin jouluihminen kuin vain mahdollista: rakastan ruokaa ja tykkään laittaa sitä, kimaltelevat koristeet miellyttävät sisäistä harakkaani ja onhan joulu askartelijan kulta-aikaa.
Mutta. Perhepoliittisista syistä en ole ikinä aikuiselämässäni viettänyt joulua haluamallani tavalla. (Eli kullan kanssa sohvalla oman kuusen vieressä, ehkä kavereita kestittäen, tai täysihoidossa kylpylässä/risteilyllä/kaupunkilomalla.)
Joulu on muotoutunut yhdeksi lisävelvollisuudeksi, josta en voi irtautua, koska se johtaisi halvaannuttavaan syyllisyyden tunteeseen.
Tänä vuonna ajattelin kuitenkin työntää ristiriitaiset tunteet taka-alalle ja nauttia ainakin askartelun ilosta etukäteen. Itse en juuri kortteja lähetä (vai josko innostuisi?), mutta äidille voin muutamia lahjoittaa sukulaisille ja ystäville annettaviksi.
Muutamia kortteja olen jo kasannut:
Näihin olen hyödyntänyt vanhoista joulukorteista ja lastenkirjasta leikattuja kuvia.
Ehkä nämä kaipaisivat vielä jotain? Varsinkin kissakortti on aika yksinkertainen.
Eli ehkä vielä viilailen näitä.
Näissä olen käyttänyt Cardmaking & Papercraft -lehden mukana tulleita leimoja ja lehdessä esiteltyjä ideoita.
Olen erityisen tyytyväinen tuohon peurakorttiin.
Sydänkortti näyttää kuvassa jotenkin ihan pliisulta, mutta livenä pidän siitäkin kyllä.
Laskeskelin, että tarvitsen itse ehkä 5-6 korttia, äidille voisin lahjoittaa saman verran. Lisäksi kymmenkunta pakettikorttia, suurin osa lapsille. Näistä kelpuutan käyttöön vain nämä kaksi jälkimmäistä, eli vielä saa onneksi ahertaa!
Ja se on vain puoliksi vale.
Paperilla olisin just niin jouluihminen kuin vain mahdollista: rakastan ruokaa ja tykkään laittaa sitä, kimaltelevat koristeet miellyttävät sisäistä harakkaani ja onhan joulu askartelijan kulta-aikaa.
Mutta. Perhepoliittisista syistä en ole ikinä aikuiselämässäni viettänyt joulua haluamallani tavalla. (Eli kullan kanssa sohvalla oman kuusen vieressä, ehkä kavereita kestittäen, tai täysihoidossa kylpylässä/risteilyllä/kaupunkilomalla.)
Joulu on muotoutunut yhdeksi lisävelvollisuudeksi, josta en voi irtautua, koska se johtaisi halvaannuttavaan syyllisyyden tunteeseen.
Tänä vuonna ajattelin kuitenkin työntää ristiriitaiset tunteet taka-alalle ja nauttia ainakin askartelun ilosta etukäteen. Itse en juuri kortteja lähetä (vai josko innostuisi?), mutta äidille voin muutamia lahjoittaa sukulaisille ja ystäville annettaviksi.
Muutamia kortteja olen jo kasannut:
Näihin olen hyödyntänyt vanhoista joulukorteista ja lastenkirjasta leikattuja kuvia.
Ehkä nämä kaipaisivat vielä jotain? Varsinkin kissakortti on aika yksinkertainen.
Eli ehkä vielä viilailen näitä.
Näissä olen käyttänyt Cardmaking & Papercraft -lehden mukana tulleita leimoja ja lehdessä esiteltyjä ideoita.
Olen erityisen tyytyväinen tuohon peurakorttiin.
Sydänkortti näyttää kuvassa jotenkin ihan pliisulta, mutta livenä pidän siitäkin kyllä.
Laskeskelin, että tarvitsen itse ehkä 5-6 korttia, äidille voisin lahjoittaa saman verran. Lisäksi kymmenkunta pakettikorttia, suurin osa lapsille. Näistä kelpuutan käyttöön vain nämä kaksi jälkimmäistä, eli vielä saa onneksi ahertaa!
Kommentit